Uutiset

Kansainvälisyydestä potkua Pirkanmaan talouskasvuun

​

Keskustelu oli runsasta ja rönsyilevää, kun pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat pohtivat kansainvälisten osaajien merkitystä alueen yrityksille ja elinkeinoelämälle maanantaina järjestetyssä Vaikuttajapaneelissa.

Tampereesta ei olisi tullut nykyisin tuntemaamme Tamperetta ilman kansainvälisiä osaajia. James Finlayson perusti aikanaan Tammerkosken partaalle puuvillatehtaan, ja vauhditti samalla tuntuvasti Tampereen teollista kehitystä.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimitusjohtaja Päivi Myllykangas totesikin maanantaina Vaikuttajapaneelia avatessaan, että Työväenmuseo Werstas Finlaysonin maisemissa on mitä osuvin paikka käsitellä kansainvälisten osaajien merkitystä. Finlaysonin luomia perinteitä jatkaa muun muassa toista kertaa järjestettävä Twinkle 2015, joka on uudenlainen kansainvälisten osaajien innovoima tapahtuma. Sen tarkoituksena on nostaa esiin kansainvälisen osaamisen merkitys alueelle ja kehittää alueen innovaatioympäristöä yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Twinkle 2015 järjestetään 7.-8. joulukuuta.

Kansainvälinen osaaja voi olla ulkomaalainen tai yhtä hyvin suomalainen, jolla on kansainvälistä kokemusta. Maailmalla osaavasta työvoimasta käydään kovaa kilpailua, ja Suomenkin pitäisi herätä tähän, sanoi paneelin keskustelua alustanut Tampereen Kauppakamarin johtaja Peer Haataja. EVA:n tuoreen analyysin mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi.

Kun yritysten kansainvälistyminen syvenee ja Suomen työikäinen väestö vähenee, muualta tulevat osaajat ja jo maassa oleva kansainvälinen työvoima ovat Haatajan mukaan tärkeä resurssi. Eikä tulijoita välttämättä tarvitse houkutella kaukaa, sillä esimerkiksi Tampereen yli tuhannesta kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta 80 prosenttia haluaisi jäädä seudulle töihin, mutta vain muutama prosentti pystyy jäämään.

Vaikuttajapaneelin yrityspuheenvuoron piti Agco Sisu Powerin toimitusjohtaja Eero Tomi. Yhtiöllä on toimintaa 140 maassa ja yhteensä noin 25 000 työntekijää. Yhtiön Nokian yksikössä on työntekijöitä 12 maasta, ja Tomin mukaan kansainvälisyys on itsestäänselvyys, sillä ilman sitä ei synny työpaikkoja. Haasteena onkin se, miten ulkomaalaiset saadaan pysymään Suomessa, jos esimerkiksi vaatimus täydellisestä kielitaidosta estää ihmisten työllistymisen.

Tilaisuuden toinen yrityskommentaattori, Vincitin kehitysjohtaja Ville Houttu puolestaan totesi, että rekrytoinnin keskiössä tulee olla nimenomaan osaaminen, ei esimerkiksi kieli. Kahdesti Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun Vincitin henkilökunta on itse nostanut toiveeksi yrityksen kansainvälistymisen, ja yritys haluaa Houtun mukaan toteuttaa työntekijöidensä unelmia myös tässä suhteessa.

Paneelin keskustelijoina olivat Kalle Kiili (Kesk.), Anna Kontula (Vas.), Riitta Kuismanen (KD), Heikki Luoto (PS), Sanna Marin (SDP), Arto Satonen (Kok.) ja Minna Sorsa (Vihr.). Paneelikeskustelua ohjasi vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Vaikuttajapaneeli oli samalla kolmivuotisen Kansainvälisen osaamisen palvelut -hankkeen loppuhuipentuma.

Vaikuttajapaneelin teemoina olivat toisaalta yritysten kansainvälisyyden ja ulkomaisten investointien edistäminen, toisaalta maassa jo olevan kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen. Seuraavassa joitakin poimintoja teemoihin liittyvistä kommenteista.

"Tehokkain houkutin ovat täällä jo toimivat kansainväliset yritykset. Niiden ympärille kasvaa lisää kansainvälistä toimintaa." Kalle Kiili (Kesk.)

"On panostettava perusasioihin: turvallisuuteen, vakauteen, sivistystasoon ja hyvinvointipalveluihin. Ne ovat vetovoimatekijä, jota ei hyödynnetä tarpeeksi." Anna Kontula (Vas.)

"Maahanmuuttajien valtava kielipotentiaali on hyödynnettävä. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen ja täydentäminen on nykyisellään liian mutkikasta."  Riitta Kuismanen (KD)

"Suomen nykyisessä työllisyystilanteessa on järjetöntä puhua maahanmuutosta ratkaisuna. Jos kuitenkin halutaan houkutella kansainvälisiä osaajia, pitää laskea työn verotusta." Heikki Luoto (PS)

"Valtion kannattaa panostaa osaamisklustereihin, joita kehitetään ja joille houkutellaan osaajia. Yrityksille pitää järjestää koulutusta, jotta ne ymmärtävät kansainvälisten osaajien arvon." Sanna Marin (SDP)

"Kansantalouden kannalta PK-yritysten kansainvälistyminen on avainasemassa. Erityisalat tarvitsevat täsmärekrytointia, ja tarveharkinnasta pitää luopua." Arto Satonen (Kok.)

"Pirkanmaan imago, kulttuuri ja maine houkuttelevat osaajia. Kansainvälistymistä edistää PK-yritysten yhteistyö TE-hallinnon, korkeakoulujen ja tutkijoiden kanssa." Minna Sorsa (Vihr.)