Artikkelit

Pihlajalinna ja Niemen Tehtaat yhdistivät sisustuksessa hoivan ja kodikkuuden

Kokemäellä sijaitsevan Ikipihlaja Kuusaman sisustus on kokonaan Pihlajalinnan ja Niemen Tehtaiden Kotio-palvelukonseptin yhteistyön tulosta: huonekaluista verhoihin ja matoista tauluihin.​​
Kokemäellä sijaitsevan Ikipihlaja Kuusaman sisustus on kokonaan Pihlajalinnan ja Niemen Tehtaiden Kotio-palvelukonseptin yhteistyön tulosta: huonekaluista verhoihin ja matoista tauluihin.​​

Pihlajalinna tuntee ikäihmisten tehostetun palveluasumisen tarpeet, Niemen Tehtailla taas on vuosikymmenten kokemus huonekaluista. Nämä kaksi yritystä laittoivat osaamisensa yhteen ja totesivat, että taiten toteutettu sisustus palvelee sekä hoivaa että kodikkuutta.

Kun sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna-konserni halusi lähteä uudistamaan Ikipihlaja-kotiensa sisustusta, se asetti tavoitteet korkealle. Uuden sisustuksen pitäisi olla laadukas ja kotimainen, tuoda käyttäjilleen turvallisuutta, helpotusta arjen toimiin ja ennen kaikkea kodikkuutta muisti- ja monisairaille ikäihmisille tarkoitettuun tehostetun palveluasumisen yksikköön.

– Ikipihlaja on asumisyhteisö, jossa asukkaat ovat kotonaan, eivät laitoksessa, vaikka siellä onkin paljon koulutettua hoitohenkilöstöä. Siksi paikan pitää myös näyttää kaikin mahdollisin tavoin kodilta. Toisaalta sisustussuunnittelussa otetaan huomioon myös hoitohenkilöstön työergonomia ja viihtyvyys, kertoo Pihlajalinnan vanhuspalvelujen liiketoimintajohtaja Hanna Aschan.

Kumppaniksi tavoitteiden täyttämiseen löytyi pitkän linjan huonekaluvalmistaja Niemen Tehtaat. Yritykset ryhtyivät toteuttamaan käyttäjälähtöisen suunnittelun hanketta, jossa hyödynnettiin molempien asiantuntemusta.

– Lähdimme tekemään esteettömän asumisen kalustesarjaa aivan alusta alkaen, ja kalusteiden käyttäjät olivat heti mukana suunnittelussa. Tuotteet olivat myös hoivakodissa testattavina, ja saimme palautetta sekä asukkailta että henkilökunnalta, kertoo Niemen Tehtaiden toimialajohtaja Tuija Salmi.

​

Käytännön hoivatyön tuntemus toi esimerkiksi istuinten suunnitteluun paljon huomioon otettavia asioita. Ikipihlaja Kuusaman väki istahtaakin nykyään nojatuoleihin, joiden värit ovat tarkkaan harkittuja, materiaalit paloturvallisia ja istuinosat kosteussuojattuja. Kangaskerroksia on istuimessa kaksi, joten kun päällimäinen osa lähtee pesuun, alla on toinen samanlainen ja istuimen käyttö voi jatkua. Kädensijojen suunnittelussa on mietitty monenlaisia tarpeita.

– Kädensija on paikka, joka kuluu eniten. Se on siis kulutusta kestävää antibakteerista materiaalia, jonka voi desinfioida. Käsinoja on hoitotyön kannalta käytännöllinen, mutta myös näyttää kivalta, Salmi kertoo.

– Miellyttävä ympäristö taas on ilo sekä asukkaille että työntekijöille, Aschan lisää.

Nojatuolin istuintason asento ja korkeus on mitoitettu niin, että sen käyttäminen on mahdollisimman mukavaa ja esteetöntä, vaikka liikuntakyky ei enää olisikaan paras mahdollinen. Muutenkin ympäristö on suunniteltu siten, että se kannustaa asukkaita aktiivisuuteen, arjen askareisiin ja harrastuksiin – tai vaikkapa keskusteluun. Tuija Salmi otti asiakseen miettiä, miten sisustuksella annettaisiin erityisesti muistisairaille ikäihmisille jutun juurta.

– Yksi keino ovat tilojen seinillä olevat suuret taulut, joissa on muun muassa eläimiä, maisemia ja ihmisiä. Olin itse paikalla, kun kuvassa oleva ystävällisen näköinen pystykorva havahdutti erään asukkaan muistelemaan omia koiriaan, Salmi kertoo.

​

Ikipihlaja Kuusama on Pihlajalinnan ensimmäinen yhteistyön tuloksin sisustettu kohde, ja vähitellen kaikki yhtiön Ikipihlaja-kodit saavat saman sisustuksen. Niemen Tehtaat taas jatkaa tuoteperheen kehittämistä KOTIO-palvelukokonaisuutena, jonka tuotteet sopivat niin koteihin kuin palveluasumiseenkin. Kun pää on saatu auki, uusia ideoita esteettömyyden ja toiminnallisuuden parantamiseen on loputtomasti.

– Suunnitteilla on esimerkiksi pöytä, josta pystyy nostamaan osia niin, että saman pöydän äärelle mahtuvat sekä sähköpyörätuolin että tavallisen tuolin käyttäjät, ja kaikki ulottuvat pöydälle yhtä lailla, Salmi kertoo.

Aschan ja Salmi ovat sitä mieltä, että Pihlajalinnan ja Niemen Tehtaiden yhteistyöhanke on ollut erittäin onnistunut. Innostuneet tekijät ovat saaneet organisaatioiltaan tuen hankkeeseen, ja asia on edennyt ilman byrokratiaa, tekemällä.

– Reilu meininki ja win-win -tilanne, jossa molemmat osapuolet ovat olleet valmiita panostamaan hankkeeseen, Aschan tiivistää. 

Aschan ja Salmi korostavat molemmat myös hyvien kotimaisten verkostojen ja yhteistyön merkitystä. Suomi on pieni markkina-alue, mutta väestön ikääntyminen ei ole pelkästään täkäläinen ilmiö. Pihlajalinnan ja Niemen Tehtaiden yhteistyön tuloksilla on siis maailmanlaajuiset mahdollisuudet, ja Aschan ja Salmi uskovat, että vientimarkkinoille tähdätessä kannattaa ehdottomasti hakea voimaa paikallisesta verkostosta.

**********
Tutustu myös Muotoco-sivustoon! Muotocon tavoitteena on kartoittaa pk-yritysten muotoilutarpeita, aktivoida yrityksiä hyödyntämään muotoilua enemmän liiketoimintansa kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena on tehdä näkyväksi pirkanmaalainen muotoilun toimintaympäristö sekä aktivoida toimintakenttää.