Artikkelit

Isoin sovellus on vielä keksimättä

Internet of Things (IoT) eli esineiden internet on tamperelaisen Wirepas Oy:n ominta alaa, ja yhtiö lunastaa jo kiihtyvällä vauhdilla IoT:n lupauksia. Vauhtia turvaavat pitkä tutkimustausta Tampereella ja keskittyminen oikeisiin asioihin.

Kun Norjan Suur-Oslon alueen asukas kääntää virtakatkaisimesta valot päälle, hän ei luultavasti aavista, että hänen sähkönkäyttöään mittaavien järjestelmien pohjatöitä on tehty jo 15 vuotta sitten Suomessa, Tampereella. Suur-Oslon alueelle asennetaan lähivuosina 700 000 etäluettavaa sähkömittaria, jotka kytkeytyvät toisiinsa tamperelaisen Wirepas-yhtiön langattoman Pino-teknologian avulla.

– Radioteknologiat ovat tyypillisesti pitkän tuotekehityksen ja tutkimuksen tulosta. 2000-luvun alussa kaikki opiskelijoista professoreihin miettivät Tampereen teknillisessä yliopistossa sitä, miten erittäin ison skaalan sensoriverkkoja voitaisiin toteuttaa, kertoo Wirepasin toimitusjohtaja Teppo Hemiä.

Tuohon aikaan tehtiin Hemiän mukaan myös ensimmäiset innovaatiot, jotka sittemmin johtivat muun muassa Pino-teknologian ja Wirepasin syntyyn. Yritys on perustettu vuonna 2010, ja Suur-Oslosta on tulossa sen toistaiseksi paras referenssi. Älykkään sähkönmittausratkaisun mittareineen toimittaa Aidon, joka on Wirepasin suurin kotimainen asiakas.

– Suur-Oslon alueelle tehdään maailman suurin yhden verkon ratkaisu, jossa tällainen teknologia on käytössä. Tämä meidän teknologiamme taas on sitä parempi, mitä isommassa kohteessa se toimii, Hemiä toteaa.

Lentävät lintuparvet ovat osa Wirepas-yhtiön visuaalista ilmettä, sillä Pino-teknologian älykkyys on verrattavissa parviälyyn. Parvi kykenee nopeisiin käännöksiin, koska jokainen yksittäinen lintu osaa toimia muuttuvissa tilanteissa.

Pino-teknologian avulla laitteet voivat kytkeytyä toisiinsa helposti, automaattisesti ja luotettavasti. Oslon tapauksessa yhdistetään sähkömittareita, mutta sama voitaisiin tehdä mille tahansa dataa kerääville laitteille.

– Kun laite on varustettu meidän teknologiallamme, se on sellaisenaan täydellinen osa verkkoa, ja jokainen laite on naapurilleen mahdollinen reitti eteenpäin. Laite myös kytkeytyy verkkoon itse, hallitsee toimintaansa ja mukautuu muuttuvaan radioympäristöön, Hemiä kertoo.

Verkon laajentaminen on siis mutkatonta: viedään uusi laite sinne, missä halutaan mitata – ja palataan vaihtamaan sen akku ehkä vasta kymmenen vuoden kuluttua, lupaa Wirepas.

Teppo Hemiä aloitti Wirepasin toimitusjohtajana ja osakkaana vuoden 2014 alussa. Tuolloin yhtiö teki myös liiketoimintansa kannalta merkittävän päätöksen: se ei valmista omia laitteita vaan lisensoi teknologiaa. Etäluettavat sähkömittarit olivat siinä hyvä avaus, mutta älymittaroinnissa on vielä paljon valloitettavaa.

– Yrityksen rahoitus on nyt kunnossa, ensimmäiset onnistumiset saatu ja monta hyvää neuvottelua on menossa. Yksi syksyn kohokohdista on varmasti European Utility Week Wienissä. Viemme sinne omia tuotejulkistuksia ja ensimmäisten asiakkaidemme saavutuksia – siitä se sitten lähtee vierimään, Hemiä kaavailee.

Myös kilpailua on taatusti luvassa. Wirepasin toiminnalle luo turvallisuutta se, että oma teknologia on vahvasti patentoitu ja perustuu pitkän tutkimustyön antamaan etumatkaan. Loppukesällä 2015 Wirepas teki töitä 15 hengen voimin ja kasvatti tiimiään 1–2 hengellä kuukaudessa. Hemiää ei huolestuta pienen yrityksen luotsaaminen IoT-markkinoilla, joille myös isot toimijat tekevät tuloaan.

– Olemme oikein hyvässä asemassa, sillä tätä hommaa ei tehdä massoilla vaan talenteilla ja osaamisella, ja niitä meillä on. Innovaatiomme on uniikki, tuotetta viedään muuttuvaan kohdemarkkinaan ja kehitetään siis eteenpäin joka päivä, Hemiä toteaa.

​Wirepas laajentaa toimintaansa maailmalle, mutta päämaja ja tuotekehitysosaaminen pysyvät Tampereella. Seutu on hyvä IoT:n kasvupaikka, jossa on teollisuuden ICT-osaamista, langatonta osaamista ja radio-osaamista, toteavat Wirepas Oy:n R&D-johtaja Hannu Hirvi ja toimitusjohtaja Teppo Hemiä.

IoT:n kypsimpiä aloja ovat nykyisin sähkönmittauksen ohella muutkin älymittaroinnin muodot: vesi- ja kaasuverkot ja niiden hallinta. Myös logistiikassa ja suurten kaupallisten rakennusten taloautomaatiossa on jo näkyvissä selkeitä bisnesmalleja. Lisäksi on iso joukko vielä kehittyviä alueita, ja Hemiä kannustaa tarttumaan niiden mahdollisuuksiin. Mittaamalla oppii, ja rohkeimmat korjaavat siitä ensimmäiset hyödyt.

– Otetaan esimerkiksi vesimittarit. Niiden tehtävänä on ollut mitata kulutusta, mutta nyt tarjolle alkaa tulla esimerkiksi akustisia antureita, joilla voi paikallistaa verkon vuodot. Verkon hallinta paranee, kun sitä mitataan tehokkaammin.

Wirepas on IoT:n suhteen hyvällä tarkkailupaikalla, sillä sen teknologia ei ole sidottu mihinkään tiettyyn sovellukseen. Kun kiinnostavia käyttökohteita tulee vastaan, mikään ei estä kokeilemasta.

– Itse asiassa uskomme, että isoin sovellus on vielä keksimättä. Tulee jotain, mitä ei ole vielä nyt edes ymmärretty, ja on aivan huikean mielenkiintoista olla tässä kaikessa mukana, Hemiä sanoo.

www.wirepas.com

Read this article in English >

Tampereen seudulla on pitkä historia valmistavan teollisuuden ja konepajateollisuuden keskuksena. Kun tämä yhdistetään seudun monialaiseen ICT-osaamiseen, saadaan hyvä kasvualusta esineiden internetille (Internet of Things) ja teolliselle internetille (Industrial Internet of Things). Seudulla on huippuluokan osaamista ja tutkimusta esineiden internetin eri osa-alueilta, esimerkkeinä sensorointi, paikannus, ison datan analysointi (algoritmiosaaminen) ja visualisointi.

– Tapaan työssäni sekä paikallisia isoja yrityksiä että erittäin lupaavia startup-yrityksiä ja sen perusteella voin ilokseni todeta, että Tampereen IoT-ekoksysteemi kasvaa koko ajan vahvemmaksi, sanoo liiketoimintakehityksestä ja uusista investoinneista vastaava Oula Välipakka Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeasta.