Artikkelit

Demola Tampere yhdistää opiskelijat ja yritykset

Yritys esittää idean tai haasteen, joukko opiskelijoita ottaa sen muutamaksi kuukaudeksi työn alle, kokeilee ja etsii ratkaisuja. Näin toimii tamperelainen innovaatioalusta Demola. Siellä on saanut alkunsa muun muassa Suomen ensimmäinen kaupallinen älylasisovellus.

Eri puolilla maailmaa on viime aikoina kerrottu uutisia älylaseista, jotka helpottavat pysäköinnintarkastajan työtä – elleivät suorastaan mullista sitä. Pysäköinnin mobiilimaksaminen yleistyy nopeasti, ja valvonnan pitää pysyä kehityksessä mukana. Tamperelaisen älylasisovelluksen avulla pysäköinnintarkastaja saa hetkessä tiedon siitä, onko auton parkkimaksu hoidettu.

Essi Pihlajamäki osallistui opiskelijana pysäköinnintarkastajien älylasisovelluksen tekemiseen Demolassa syksyllä 2014. Nyt hän jatkaa saman asian parissa Vincitin tuotepäällikkönä.

Idea Googlen älylasien hyödyntämisestä pysäköinninvalvonnassa syntyi tamperelaisessa ohjelmistotalo Vincitissä. Demola tarjosi kätevän ympäristön kokeilla, miten ajatus toimisi käytännössä. Demola kokosi opiskelijoista sopivan tiimin, jossa oli mukana muun muassa uuden teknologian projekteista ja niiden kaupallistamisesta kiinnostunut kauppatieteiden opiskelija Essi Pihlajamäki.

– Me otimme sitten tiimin kesken suoraan yhteyttä Tampereen kaupunkiin, jotta pääsimme tutustumaan pysäköinninvalvonnan laajaan työkenttään ja sen käytäntöihin. Ilman näitä tietoja sovelluksen suunnitteleminen olisi ollutkin aika hankalaa, Pihlajamäki kertoo.

Pihlajamäki arvioi, että tiimi käytti projektiin keskimääräistä enemmän aikaa, etenkin loppuvaiheessa, kun se työllisti tekijöitään päivittäin. Demola-projektista saatavat opintopisteet olisi todennäköisesti kerännyt nopeammin muilla tavoin, mutta muuten älylasihankkeen anti oli opiskelijoille aivan omaa luokkaansa.

– Siinä sai olla tekemässä oikeata ja uutta teknologiaa. Näyttämässä, että tällainen on mahdollista, vaikka tätä ei ole kukaan muu vielä tehnyt, Pihlajamäki sanoo.

Vincitin projektia oli tekemässä kansainvälinen opiskelijatiimi, joka myös voitti Demola Tampereen syyskauden 2014 parhaan projektin palkinnon. Kuva: googleglassfortrafficwarden.blogspot.fi

Google Glass for Traffic Warden oli Demola-projektina syyskaudella 2014. Kaikkiaan Demolassa viedään vuoden aikana läpi kymmeniä projekteja (57 kappaletta vuonna 2015) samalla periaatteella: idea yritykseltä tai yhteisöltä, tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijat tekijöinä, Demola-malli antamassa projektille rakennetta ja aikataulutavoitteita sekä Demolan väki pitämässä huolta siitä, että opiskelijoilla on kaikki mahdollisuudet edetä työssään. Demola Tampereen vetäjän Ville Korpiluodon mukaan laadukas fasilitointi on paras tapa tukea tiimejä.

– Fasilitaattori huolehtii, että projekti pysyy raiteillaan, ja osaa jättää tiimille riittävästi tilaa sen sisällön tekemiseen. Suurimman osan ajasta tiimi työskentelee keskenään ja keskuudestaan valitun projektipäällikön johdolla, Korpiluoto kertoo.

Onnistuneimpien Demola-projektien tulokset nousevat varmimmin otsikoihin ja tuotteina tai palveluina ihmisten arkeen, mutta etukäteen huipputulosta ei voi tilata tai onnistumista ennustaa. Tavoitteena onkin ketterä kokeileminen, jossa idean toimimattomuuden osoittaminen on yhtä lailla tärkeä tulos kuin sen toteaminen toimivaksi. Älylasiprojekti alkoi näyttää hyvältä melko aikaisessa vaiheessa.

– Oikeastaan jo silloin, kun menimme tapaamaan Tampereen pysäköinninvalvonnan työntekijöitä. He olivat niin innostuneita, ja sovellukselle oli selvästi tarvetta. Siinä tuli fiilis, että kyllä tästä jotain tulee, Pihlajamäki muistelee.

Kuten tulikin. Demola-projektissa tehtiin pysäköinnintarkastajan mobiilisovellus, ja sittemmin Vincitissä on rakennettu sille taustajärjestelmä. Pihlajamäen mukaan näin alkunsa saaneet pysäköinninvalvonnan sähköiset työkalut olivat keväällä 2016 käytössä jo kuudessa suomalaisessa kaupungissa, ja lisää kaupunkeja oli liittymässä joukkoon.

– Fokus on kuitenkin kansainvälisillä markkinoilla, sillä tuote toimii kaikkialla. Esimerkiksi Tukholma on kiinnostunut, ja aloitamme siellä tänä vuonna, Pihlajamäki sanoo.

Pysäköinnintarkastajien mobiilisovellusta voi käyttää Google Glass -älylaseilla tai Android-älypuhelimella.

Keväällä 2016 Pihlajamäki palasi Demolaan, tällä kertaa Vincitin yhteyshenkilönä toisessa projektissa. Demola-projektit ovat Vincitissä hyväksi koettu tapa testata ideoita ja viedä niitä eteenpäin.

– Ja ideoitahan täällä Vincitissä syntyy tosi paljon, Pihlajamäki naurahtaa.

Yritykset ovat löytäneet Demolan hyvin, eikä tulijoista ole varsinaisesti pulaa. Uusia mahtuu silti mukaan, ja erityisesti haluttaisiin löytää yrityksiä, joita kiinnostaisi hyödyntää Demola-verkostoa laajemmin. Sisään voisi laittaa kerralla vaikkapa 3–5 Demola-projektia, kenties eri puolilla maailmaa toimiviin Demoloihin.

– Näin täkäläinen toimija voisi päästä sukeltamaan vaikka Kanariansaarten tai Namibian ekosystemiin, eikä se vaadi juuri sen enempää kuin saman projektin tekeminen Tampereella, Korpiluoto sanoo.

Opiskelijat ovat Demolan käyttövoima. He omistavat oikeudet projektinsa tuotoksiin, ja yrityksellä on mahdollisuus lisensoida tulokset opiskelijoille maksettavalla lisensointipalkkiolla. Kuva: beyonddemola.wordpress.com